Voidaan väittää, että retro on aina ”in”, sillä historialla on tunnetusti taipumus toistaa itseään. Muotimaailman syövereissä tämä yksinkertainen perusajatus toimii suurimpien, ja miksi ei pienempienkin, suunnittelijoiden inspiraationa. Ehkä muotimaailman niin sanottu muusa kuiskailee suunnittelijoiden korviin enemmän kuin usein inspiroivia sanoja/ideoita, jotka muuntautuvat aikanaan vaatteiksi ja kengiksi, joita me tavalliset tallaajat ryntäämme ostamaan.
Entisen Neuvostoliiton satelliittivaltioiden kansalaiset potkivat tänä päivänä itsenään nilkkaan joka kerta, kun he näkevät kuinka paljon ihmiset maksavat merkkikengistä. Nimittäin 80-luvulla esimerkiksi Baltian-maissa Converse tyyliset kengät olivat täysin normaalit jalkineet, kun taas varakkaimmissa yhteiskunnissa näitä jalkineita käyttivät usein sosioekonomisesti alemman luokan kansalaiset. Lopulta 90-luvun alussa varsinkin länsimaissa Conversen kuuluisa tähtilogo nousi valtavirran tietoisuuteen rullalautailun ja katukulttuurin kautta. Toisin sanoen Converse kengät olivat ”siististi coolit” länsimaissa mutta ainoa vaihtoehtojalkine monessa muussa maassa.
Pitääkin nostaa hattua Conversen markkinointistrategialle, sillä nykyään Conversen hintoja tarkasteltaessa huomaa kuinka materiaalikustannusten kannalta Converse takoo rahaa ennen kaikkea brändillä. Keskimäärin 85 euron hintalappu kääntyisi noin 500 mummonmarkkaan. Kun huomioimme esimerkiksi sen, että 500 markkaa oli 80- ja 90-luvun Baltian maissa monen kuukauden tulot, on helppo päätellä kuinka paljon Converse brändin arvo on kasvanut vuosien mittaan. Kasvu näkyy myös yrityksen verkkosivuilla, jossa suuret tuotekuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
Maine laadun takeena?
Tänä päivänä brändi tuntuu olevan monille tärkeämpää kuin itse tuotteen laatu. Tietenkin laatu ja brändin arvo korreloituvat positiivisesti, mutta toisaalta kuluttajat eivät aina tee absoluuttisesti ostopäätöksiä pelkästään hyvän laadun perspektiivistä. Pidetään mielessä se, että iPhone ei koskaan ollut teknisesti parempi tuote kuin esimerkiksi Nokian älypuhelimet. Ainoa ero olikin tuotteiden brändissä, mikä näkyy myös Applen kotisivujen dynaamisessa toteutuksessa. Sama periaate pätee muilla aloilla. Myös Conversen toimintamalli perustuukin oikeanlaisen brändin ja tarinan luomiseen, joka sitten tarjoillaan kuluttajille kotisivujen ja sosiaalisen median kautta. Conversen tarinaan keskivertokuluttajan on helpompi samaistua, kuin esimerkiksi vaikkapa Manolo Blahnikin tai Christian Lobountinin kaltaisiin huippubrändeihin.
Vaikka matkaa Niken ja Adidaksen suosioon on huomattavasti, Converse nousee kohti huippua tasaisella vauhdilla tiputtaen kyydistään mm. Vansin, Reebokin, Under Armourin ja New Balancen kaltaiset huippumerkit. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Nimittäin Millenial-sukupolven kulutustottumukset sekä intressit tulevat myös muuttumaan yhtä usein kuin Pekka Poudan sääennusteet. Tämän lisäksi tutkimusten mukaan Millenial-sukupolvi ei ole brändilojaali sukupolvi.Tämä tarkoittaa sitä, ettei yrittäjän ei pidä missään tapauksessa tuudittautua yhden kulutussukupolven tottumuksiin. Nokia olkoon osuva esimerkki tästä.
Niin tai näin, joka yrityksen tulee ottaa brändin merkitys huomioon kotisivuja luodessaan ja rakentaa markkinointi ennen kaikkea tuotteen tarinan ympärille.